Porin ratsastajien historia

Syyskuun 17. Päivänä 1936 istui yksitoista porilaista ratsastuksen harrastajaa Porin Kauppaseurassa. Ennen kuin kotiinlähdön hetki koitti, porukka oli päättänyt perustaa Porin Ratsastusseura -nimisen yhdistyksen. Perustava kokous pidettiin pian, jo 24. Syyskuuta, ja kolme päivää myöhemmin tehtiin ensimmäinen ratsastusretki. Lattomerelle suuntautuneella retkellä oli mukana 14 ratsukkoa.

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kaupungineläinlääkäri Kalle Vuorinen, sihteeriksi sanomalehdentoimittaja Erkki Laine, varapuheenjohtajaksi kauppias Eino Haapaniemi, rahastonhoitajaksi neiti Salli Nuikkinen ja seuran masteriksi kauppias Gösta Ratsula. Toiminta aloitettiin lainakalustolla eli lähiseudun maanviljelijöiden hevosilla. Niiden kanssa kokoonnuttiin nykyisen Ratsulan kulman pihaan, josta sitten lähdettiin kaupungin mukulakivikatuja pitkin retkille maastoon tai Hevoskentälle, nykyiselle raviradalle.

Seuraavana keväänä alettiin puuhata omaa hevosta. Se hankittiin puolustusvoimain hevoshuutokaupasta Helsingistä. Hankintaa varten seuran jäsenet olivat perustaneet osakeyhtiön, mutta koska osakkaita ei ollut löytynyt riittävästi, seuran johto myi hankitut osakkeet Ratsulalle ja Ruusuvuorelle. Kauppiaat luovuttivat hevosen seuran jäsenten käyttöön "henkilövuokrausperusteella".

Ratsastusretkien lisäksi seura järjesti ratsastuksen opetusta, huvitilaisuuksia ja kilpailuja, mm. hiihtoratsastuskilpailuja Hevoskentällä. Jossain vaiheessa hankittiin seuran käyttöön viisi satulaa.

Vilkkaasti alkanut toiminta tyrehtyi täysin talvisodan alkaessa. Hevoset, varusteet ja osa ratsastajista meni sotaan. Sotien jälkeen saatettiin pöytäkirjaan merkitä mm. seuraavaa: "Puolustusvoimille luovutetut satulat on palautettu, niitä oli käyttänyt III/KTR 6 9 Patt. Yksi satula oli Ilomantsin seudulla hävinnyt." Vuoden 1945 syyskuussa johtokunta piti kokouksen, jossa seuran toiminta päätettiin aloittaa uudelleen.

Jostain syystä seurasi kuitenkin pitkä hiljainen kausi. Seuran arkistossa seuraava pöytäkirja on vasta 15 vuoden tauon jälkeen, 15.3.1961 Juhana Herttuassa pidetystä vuosikokouksesta, jossa oli mukana 20 ratsastuksen harrastajaa.

Toiminta alkoi taas vauhdilla: pankista saadulla lainalla hankittiin Ruotsista seuralle neljä hevosta: Cubana, Corall, Penny ja Mazzeppa. Talli vuokrattiin Heikki Pajuselta Uudeltakoivistolta läheltä ravirataa, jota käytettiin ratsastuskenttänä. Viides hevonen, Muuan nimeltään, ostettiin seuraavana syksynä seuran 25-vuotisjuhlan tuotolla. Samana vuonna seura liittyi Suomen Ratsastajainliittoon.

Vuodet 1961 - 1964 olivat seurassa vireää aikaa. Omat hevoset olivat vilkkaassa käytössä, ja ratsastuksenopettajana toimi Karl Holmberg. Junioriratsastajat rynnivät voimalla mukaan toimintaan. Jäsenmäärä kohosi lähes sataan. Seuran ensimmäiset SRL:n pronssimerkit suorittivat 1963 Mona Aromaa, Matti Humalsaari ja Hilkka "Hitta" Lähdetkorpi.

Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1961 - 1965 perustajajäsen ja alkuvuosien master Gösta Ratsula, joka vuonna 1965 kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Varapuheenjohtajana toimi agronomi Unto Pasila, sihteerinä opettaja Pirkko Kömi ja rahastonhoitajana tuomari Esko Salmio.

Hyvin alkaneesta toiminnasta huolimatta seuran talous heikkeni siinä määrin, että harkittiin jo hevosten myymistä. Tilanteen pelastamiseksi perustettiin 1964 seuralle tukiryhmä, Porin Ratsastusseuran Kannatusyhdistys. Yhdistys otti vastatakseen seuran veloista, ja seura luovutti sille hevosensa ja niiden varusteet.

Kannatusyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Georg Snellman, varapuheenjohtajaksi Jarl Oldenburg, sihteeriksi Sakari Laivuori, rahastonhoitajaksi Kosti Vastamäki ja johtokunnan muiksi jäseniksi James Ek, Timo Lohikoski ja Unto Pasila.

Varsinainen pelastus seuran taloudelle oli se, että James ja Elisabeth Ek antoivat Harmaalinnan kartanon tallin ilman vuokraa seuran käyttöön.

Alkuperäinen ratsastusseura vaipui parin vuoden kuluessa hiljaiseloon. Tämä lienee johtunut siitä, että käytännössä kannatusyhdistys ja seura olivat sama asia; lähes samat ihmiset toimivat kummassakin. Seura sulautui kannatusyhdistykseen. Kannatusyhdistyksen nimi muutettiin 1970 Porin Ratsastajat ry:ksi.

Vuoden 1979 lopulla valmistui Isonmäen kupeeseen kaupungin maalle seuran oma tallirakennus ratsastusalueineen. Oman tallin toimintaa omilla hevosilla hoidettiin seuran johdolla vuoden 1980 lopulle. Tällöin kävi tarkoituksenmukaiseksi vuokrata talli yksityiselle yrittäjälle. Omia hevosia pidettiin vielä ensimmäisen vuokraajan ajan eli vuoteen 1982, jolloin ne myytiin.

Siirtymävaiheen yhdistyksessä urakoineen johtokunnan puheenjohtajana toimi Eira Rantanen ja rahastonhoitajina ensin Eila Jaakonsaari ja sitten Kristiina Malja. Eira Rantasen jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet Olavi Ture, Eeva-Liisa Cederberg sekä Raimo Laine. Tallin kustannusten vähetessä on seuralla tällä vuosikymmenellä ollut mahdollisuus yhä enenevässä määrin tukea juniorien koulutusta, valmennusta ja kilpailutoimintaa. Tämä onkin tuottanut tulosta. Unohtaa ei silti sovi yksityisten merkittävää tukea, ei myöskään Porin molempien ratsastuskoulujen jatkuvaa työtä.

Ratsastuskoulujen avulla on saatu järjestelmällinen juniorien alkeiskoulutus ja valmennus suhteellisen hyvälle pohjalle, josta innokkaimpien on ollut mahdollisuus jatkaa kohti kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja.